Jyllääkö omistamisen psykologia hallinnossa?

Hesari julkaisi mielipiteeni omistajaohjauksesta käytävään keskusteluun. Sen voi lukea täältä. Saamani palautteen mukaan juttu on aiheuttanut alan ihmisissä jopa wow! -efektin. Enempää ei voi toivoa. Jutussa on sivujuonteena myös osuustoimintaa. Kuinka varmistamme, että psykologinen omistajuus elää ja voi hyvin osuuskunnissa? Ainakin käyttäjäomistajuus ja paikallisuus tarjoavat tunnesiteelle hyvät lähtökohdat.

Hannes Gebhardin liikkeenjohto-opit osa 1

Kuten eilen blogissani kirjoittelin, teen tällä viikolla analyysiä Hannes Gebhardin liikkeenjohto-opeista suhteutettuna nykypäivän ajatteluun. Liiketaloustiede käsittelee yritysten ja organisaatioiden päätöksentekoon sekä toiminnan ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä, joten valitsin pääkohteekseni kolme teosta. Nämä käsittelevät (1) Maanosto-osuuskuntien perustamista, (2) Osuuskassoja ja (3) Osuuskauppoja. Eilisen iltalukemisenani oli Maanosto-osuuskuntien perustamista käsittelevä kirjanen vuodelta 1905.

Pelkkä yleissilmäys Maanosto-osuuskunta – ohjeita sen perustamisessa -teokseen vahvistaa käsitystä HG:sta tarkkana taloushallinnon miehenä. Maailma olisi välttynyt monelta kriisiltä, jos yritykset yleisesti hoitaisivat asiansa HG:n oppiensa mukaan.

HGn ajattelu on linjassa muun muassa 1920-luvulla julkaistun Weberin byrokratia-mallin kanssa. Byrokraattisen organisaation ideana on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Myös HG:n ajattelussa selkeillä säännöillä ja rationaalisilla henkilövalinnoilla luodaan pohja organisaation menestykselle.

Maanosto-osuuskunta -kirja on täynnä mallisääntöjä, jotka ovat hyvin lähellä tämän päivän osuuskuntien sääntöjä. HG:n henkilövalintoja käsittelevä ajattelu on sekin yllättävän vahvasti linjassa nykystandardien kanssa. Hallintovalinnoissa korostuvat nykyisin luotettavuus, sopivuus ja ammattitaito. HG määritteli osuuskunnan perustajille, hallinnolle ja jäsenille ylipäätään seuraavia ehtoja. Jäsenten on oltava hyvin tunnettuja, toimeliaita ja työkykyisiä. Täsmentävinä kirjasta löytyvät ainakin seuraavat ominaisuudet: kunnollisuus, sopivuus, puhdasmaineisuus, rehellisyys ja hyvät elämäntavat sekä yhteistyöhalu ja –kyky. Valittavalla tulisi mielellään olla myös näyttöä kyvystään kasvattaa varallisuutta ja säilyttää sitä.

HG edellyttää hallituksilta riittävän tiivistä kokoustahtia ja asiain käsittelyn huolellista ylöskirjaamista. Nämäkin hyvän hallinnon ajatukset elivät siis jo tuolloin. HG korostaa toiminnan huolellisen suunnittelun ja budjetoinnin roolia, jotka nousivat varsinaisesti johtamisoppien ytimeen vasta 1950-60 luvuilla. Yhteistoiminnan suunnitteluun liittyvät opit ovat puolestaan samaa asiaa kuin mitä tänäänkin opetetaan yritysten välisen yhteistyön kursseilla. Sosiologi Durkheimin tapaan HG pitää epävirallista organisaatiota tärkeänä, mutta painottaa myös muodollisia puolia. Asioista tulee sopia huolellisesti jäsenten kesken ja sopimusten teon huolellisuuteen tulee kiinnittää huomiota varsinkin osuuskunnan ja muiden toimijoiden välisissä suhteissa.

Varsin mielenkiintoisia ovat HG:n opastukset koskien maan ostamista osuuskunnalle. On tehtävä infrastruktuuriin ja logistisiin järjestelyihin tehtävät analyysit ja arvioitavat näiden implikaatiot osuuskunnan toiminnalle ja kustannuksille. Vastaavat opastukset voidaan löytää mistä tahansa tämän päivän strategiaoppikirjasta, jossa käsitellään yrityksen maantieteelliseen sijoittumiseen liittyviä valintoja. HG myös haastaa tekemään perusteellisen analyysin ostettavan kohteen markkinahinnasta ja kehottaa hankkimaan taloudellisesti huonossa kunnossa olevan tilan ja mielellään sellaisen, jonka maat ovat vajaasti viljeltyjä. Tällöin osuuskunnan jäsenille – tuolle valiojoukolle – tarjoutuu mahdollisuus yhteisvoimin realisoida tilan potentiaali. Tällä on paitsi jäsenten niin koko yhteiskunnan kannalta kohottava vaikutus. Kun nyt muistetaan, että HG:n aikaan maa oli keskeinen pääoma. Sen käytön tehostamiseen ja arvonnousuun liittyvät ajatukset vastaisivat tämän päivän bisnesenkelien toimintaa. Mieleeni palaa taannoinen blogini koskien bisnesenkelien osuuskuntaa.  

Edellä esitetyn pohjalta on sanomattakin selvää, että HG ei ollut kasvua, arvonnousua ja ylijäämää vastaan – vaikka näin on toisinaan väitetty tai oletettu. Itse asiassa HG peräänkuuluttaa järkiperäistä asiainhoitoa vakavaraisuuden ja edistymismahdollisuuksien, eli kasvun turvaamiseksi. Varainhoidon kannalta on ylijäämän pidättäminen osuuskuntaan HG:n mielestä tärkeää. Tämä ei ole aina ollut osuustoiminnassa itsestään selvää, kuten KTT Terhi Tuomisen väitöskirja hiljattain nosti esiin.

Gebhardilaisuudesta

Suomalaisen osuustoiminnan isän Hannes Gerbardin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150-vuotta. Pidän ensi viikolla Kainuussa puheenvuoron Gebhardin liikkeenjohdollisista ajatuksista suhteuttaen niitä tähän päivään. Ajatukseni alkavat siis jo kääntyä kyseiseen puheenvuoroon.

Myöhemmin tänään käyn Gebhardin kirjoitusten kimppuun suurella mielenkiinnolla. Moniin niistä olen tutustunut viimeksi vuonna 2005, joten liki vuosikymmen on kulunut ilman päivityksiä. Sitähän lukee samoja tekstejä aivan uudella tavalla, kun oma ajattelu ja tietämys osuustoiminnasta on mennyt eteenpäin.

Palaan blogissa aiheeseen ilman muuta. Tähän kohtaan on kuitenkin jo todettava, että Gebhardille naureskellaan hyvinkin pitkälti syyttä. Tai itse asiassa kukaan ei juurikaan naureskele Gebhardille, vaan kuvalle, joka Gebhardin osuustoiminta-ajatuksista on joissain osuuskunnissa luotu. Kuva ei nimittäin välttämättä lainkaan vastaa miehen omia ajatuksia. Olisikin mielenkiintoista tietää milloin, miksi ja kenen toimesta käsitys Gebhardin ajatuksista alkoi elää niin vahvasti omaa elämäänsä.

Huomio hallintohenkilövalintoihin

Yksi edustajiston ja hallintoneuvoston keskeisimmistä tehtävistä on osuuskuntansa hallintohenkilövalintojen tekeminen. Kovin usein valintatavat pyritään lainaamaan aivan muilta kuin osuustoiminnallisten yritysten toimintakentiltä. Tämä on valitettavaa ja muodostaa niin yrityksille kuin niiden omistajille merkittävän riskin.

Tehtäessä henkilövalintoja hallintoneuvostoon, hallitukseen ja toimitusjohtajaksi on osuustoimintayrityksissä otettava huomioon osaamiseen ynnä muihin tekijöihin liittyvät vaatimukset, jotka nousevat niin osuustoiminnan opeista kuin kunkin toimialan käytänteistä.

Esimerkiksi osuuspankeissa hallintohenkilövalmistelu edellyttää niin osuustoiminnan kuin finanssialan vaatimusten huomioista. Osuustoimintaoppi lähtee siitä, että osuuskunnan on oltava jäsenilleen paras vaihtoehto. Tämä edellyttää edelläkävijyyttä ja parasta osaamista myös hallinnolta. Hallinnolta edellytetään vahvaa osaamista kolmella osa-alueella. Näistä ensimmäinen ja kaiken ydin on osuustoimintamalli. Toinen on toimiala ja markkinat, joilla osuuskunta toimii ja kilpailee. Kolmas on yleinen ympäristö ja sen muutostrendit, jotka muokkaavat toimintaympäristöä luoden osuuskunnille uhkia ja mahdollisuuksia jäsenarvon luomisen kannalta.

Finanssiala edellyttää hallintohenkilöiltä luotettavuutta, sopivuutta, ammattitaitoa ja riippumattomuutta. Jokainen osa-alue kattaa merkittävästi erilaisia asioita, jotka valitsijoiden on käytävä läpi huolella. Arviointeihin liittyy myös raportointivelvoitteita ja toisaalta arvioitavien yksityisyyden suojaan liittyviä asioita.

Osaava, luotettava, sopiva ja riippumaton hallinto on osuuskunnan menestyksen tae. Valinnoissa epäonnistuminen muodostaa toisaalta merkittävän riskin. Kaikkein suurimmat vaatimukset kohdistuvat ylimpään johtoon, johon voidaan monissa tapauksissa lukea myös hallintoneuvostojen puheenjohtajat.

Hallintohenkilövalintojen kriittisyys huomioiden on valintaprosesseihin suhtauduttava vakavasti ja toisaalta kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen ketkä valitaan valintoja valmistelemaan.     

Osuuskauppojen edustajistovaalit

Lukuisissa osuuskaupoissa käydään tänä keväänä edustajistovaaleja. Parhaimmillaan itse vaaliprosessi voi toimia oivana jäsendemokratian näyttämönä, jäsensuhteiden tiivistäjänä ja pohjan luojana jäsenhallinnolle. Edellytyksenä kuitenkin on, että edustajistovaaliehdokkaat oivaltavat mistä vaalissa on kyse.

Vaali ei ole tarkoitettu niille, jotka hakevat meriittejä oman paikkakuntansa "päätöksenteon ammattilaisina". Näitäkin mahtuu toisinaan mukaan joukkoon. Vaali on pyhitetty vain niille, jotka sitoutuvat keskittämään huomionsa osuuskaupan asiakasomistajien palveluintresseihin ja -odotuksiin ja sitoutuvat kuuntelemaan jäseniä osuuskauppahattu päässä.

Edustajistoon pyrkivien on myös oivallettava demokratian merkitys osuustoiminnassa. Edustajisto ei saa olla poliittisen kilpailun näyttämö. Osuustoiminnassa demokratiaa määritellään lähentymisen ja sovun etsimisen kautta. Edustajiston tehtävänä on määrittää jäsenistön yhteistä tahtotilaa.

Edustajisto toimii myös osuuskunnan kokouksen korvikkeena. Tämä edellyttää kykyä tulkita tilinpäätöksiä perustasolla ja arvioida osuuskaupan taloudellista asemaa hallintoelinten raportteihin suhteuttaen. Tässä roolissaan edustajiston jäsenet tekevät myös osuuskunnan hallintoa koskevia päätöksiä. Näiden päätösten roolia ja tärkeyttä on hyvä pohtia mielellään jo ehdolle asetuttaessa.

Edellä mainittuun edustajiston rooliin liittyen on hallintoelimissä toimineille usein asetettu karenssi, jonka aikana he eivät voi asettua ehdolle edustajistovaaleihin. Osuuskaupoissa vastaavaa karenssia ei kaiketi virallisesti ole, mutta esimerkiksi osuuspankeissa karenssi on viisi vuotta. Eli toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai hallintoneuvoston jäsen voi asettua ehdolle aikaisintaan, kun on kulunut viisi vuotta tämän edellisen hallintotehtävän päättymisestä.

Odotan mielenkiinnolla millaiseksi vaalit tällä kertaa eri suunnilla muotoutuvat. Nähdäänkö uudenlaista liikehdintää, kampanjointia ja osuustoiminnallisten argumenttien esiin marssia?

S-ryhmän idän investointien mielekkyydestä

Etelä-Karjalan "kansalaisraadit" ovat jo pitkään puineet S-ryhmän investointeja Venäjälle. Niiden mielekkyyden perään on kyselty ja lopulta minua pyydettiin kirjoittamaan asiasta. Juttuni julkaistiin eilisessä lehdessä. Sen nostattamassa keskustelussa idän investoinnit edelleen tyrmätään.

Aihe vaikuttaa olevan varsin kuuma ja kaipaavan myös S-ryhmän puolelta ulostuloja: Kuinka kannattavia investoinnit ovat olleet ja miltä tuloskehitys näyttää lähivuosina? Mikä on suomalaistuotteiden osuus, miten se on kehittynyt ja mitä SOK tekee suomalaisten tuotteiden markkinoille pääsyn edistämiseksi? Millaisten mekanismien kautta asiakasomistajat Suomessa hyötyvät idän investoinneista?

Kooperatiivi ry

Tämän päivän ohjelmassa pääosaa näyttelee Taloudellisen yhteistoiminnan ja osuustoiminnan tutkimuksen seuran, Kooperatiivi ry:n, johtoryhmän kokous. Kooperatiivi on vuonna 1984 perustettu tutkijoiden yhdistys, joka on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan jäsen. Yhdistyksellä on siis takanaan 30 vuoden mittainen taival missionaan ihmisten ja organisaatioiden omaehtoisen taloudellisen yhteistoiminnan tutkimuksen ja tutkimustiedon hyväksikäytön edistäminen yhteiskunnallisten ongelmien ja kehittämishaasteiden ratkaisuissa. Tänään pohdimme miltä yhdistys näyttää vuonna 2020, kuinka se toteuttaa tarkoitustaan tulevina vuosina ja millaisella strategialla.

Olemme aiemmin linjanneet, että Kooperatiivi järjestää yhteistyössä muiden vastaavien organisaatioiden sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa työpajoja ja seminaareja, jotka toteuttavat yhdistyksen missiota. Tulevaisuudessa Kooperatiivi voi myös esittää julkisia kannanottaja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, muun muassa järjestämiensä seminaarien pohjalta.

Yhdistyksen toiminta on sikäli varsin ajankohtaista, että erilaiset yksilöiden ja organisaatioiden yhteistoiminnan muodot ovat nousseet tietointensiivisessä ja palveluihin keskittyvässä yhteiskunnassa tärkeään asemaan. Erilaiset yhteistoiminnalliset ratkaisut on toisaalta nostettu esiin peräänkuulutettaessa taloudellisesti, inhimillisesti ja ekologisesti kestävämpää kehitystä.  

Yhteistoimintaa ja sen eri muotoja koskevaa tieteellistä tietoa on kuitenkin usein liian vähän käytössä tai se ei toisaalta saavuta tarvitsijaansa. Nämä puutteet ja haasteet ovat nousseet viime aikoina vahvasti esiin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA) raporteissa ja julkilausumissa. Myös bisneskouluja arvioiva ja näille tunnustuksia jakava johtamisen kehittämisen säätiö EFMD on nostanut yhteistoimintateeman kehittämistoiminnan ytimeen.

Kooperatiivilla on tällä hetkellä muutamia kymmeniä henkilöjäseniä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa henkilö, joka haluaa osallistua Kooperatiivin toimintaan, nauttia jäsenyyden eduista ja/tai yksinkertaisesti ilmaista tukensa yhdistykselle. Vuotuinen jäsenmaksu on 30€ (päätoimiset opiskelijat 20€). Yritysten ja muiden organisaatioiden vuotuinen kannatusjäsenmaksu on 500€.

Jäsenetuihin kuuluvat paitsi osuus tärkeän yhdistyksen toiminnasta myös seminaari- ja lehtialennuksia. Seminaarialennukset ovat seminaarikohtaisia. Lehtialennuksista mainittakoon Osuustoimintalehden alennushinta Kooperatiivin jäsenille. Tämän johdon ja hallinnon laadukkaan ammattilehden uudet tilaajat saavat puolen vuoden numerot (kolme numeroa) ilmaiseksi, jonka jälkeen vuositilausta voi jatkaa 26 euron erikoishintaan.

Kerron Kooperatiivista ja sen toiminnasta lisää myöhemmin. Seuraa tapahtumiin liittyvää tiedottamistamme ja tule mukaan! 

Seksityöläisten osuuskunta

YLE kirjoitti eilen  Ibizan seksityöläisten perustamasta osuuskunnasta. Tapaus todistaa, että osuuskunta on työkalu moneen tarkoitukseen ja monelle alalle. Tyypillisesti se tarjoaa jäsenilleen aiempaa vahvemman aseman suhteessa tietyn taloudellisen ja sosiaalisen kontekstin (markkinan) muihin toimijoihin. Osuuskunta tasapainottaa valtasuhteita ja auttaa jäseniä nousemaan riiston yläpuolelle.

Tällä perinteisellä alalla osuuskunnan perustamisella voi olla jäsenten kannalta lukuisia turvallisuuteen, työskentelyolosuhteisiin, terveyteen ja talouteen liittyviä implikaatioita. Monet seksityöläisten asemasta huolestuneet tahot ovatkin esittäneet seksityöosuuskuntia keinoksi prostituutioon liittyvän hyväksikäytön, rikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Osuuskunta on toisinaan nähty myös elämänmuutoksen väylänä sellaista haluaville.

Alan laajuudesta huolimatta seksityöläisten osuuskuntien tieteellinen tutkimus on ollut kovin vähäistä. Eivätpä journalistitkaan ole kovin aktiivisesti tapauksia tutkineet. Alaan liittyy ymmärrettävästi lukuisia turvallisuuskysymyksiä ja tabuja. Eettiset kysymykset herättävät puolestaan voimakkaita tunteita ja saattavat pitää konservatiivisemmat tutkijat loitolla aiheesta.  

Olisi kuitenkin tärkeää tehdä näkymätön näkyväksi. Kenties asioita voitaisiin lähestyä osuustoiminnan nimissä neutraalimmin ja jäsenten eli tässä tapauksessa seksityöläisten itsensä näkökulmasta. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus seksityöläisten osuuskunnista voisi löytää paikkansa vaikkapa Journal of Co-operative Organization and Management tiedelehdestä.

Tutkimuksen tehtävänä on auttaa ratkaisemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tässä olisi ilman muuta tutkimuksen ja hieman rohkeamman yhteiskunnallisen keskustelun paikka.

Yhteiskunnallista vaikuttamista

Tämäkin viikko on ollut sikäli kiireinen, että blogin päivittäminen on ollut haasteellista. Olen toisaalta luvannut, että blogin kautta pääsee itse kukin seuraamaan OT-proffan tekemisiä. Jutun aihetta voi siis repiä vaikka päivän ohjelmasta.

Viime päivät ovat olleet täynnä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä työtehtäviä. Kauppalehti pyysi minulta kirjoitusta kilpailuviranomaisten ja osuuskuntien kädenvääntöihin liittyen, joten valmistelin sitä maanantaina. Kävin myös lounaalla maakunnallisen median edustajan kanssa, joka halusi kuulla osuustoimintaprofessuurista ja vaikuttamisen alueellista ulottuvuutta ja painopisteitä. On muuten varsin mukavaa, että tällaista kiinnostusta on. Iltapäivä menikin saman teeman puitteissa. Laitoimme nimittäin Keskustan Karjalan piirin sekä MTK:n edustajien kanssa alulle vuoden 2015 alkuun sijoittuvan korkean profiilin osuuskuntaseminaarin suunnittelun (terveisiä vaan Matille ja Tuulalle!). Tarkoituksena on tehdä osuustoimintaa tunnetuksi opiskelijoiden ja alueellisten sidosryhmien parissa. 

Tiistaina tapasin Helsingissä Fazerin omistajaneuvoston jäsenen, jonka kanssa keskustelimme IFERA2014 perheyrityspäivän sisältöä – pohdimme muun muassa perheen sisäisen yhteistoiminnan ja omistajatahdon muodostuksen teemaa ja mekanismeja. Konferenssin – jonka me siis LUTissa järjestämme – valmistelut ovat muuten täydessä käynnissä. Tavoitteenamme on tarjota niin kotimaisille kuin kansainvälisille vieraille ainutlaatuinen kokemus niin ammatillisesti kuin sosiaalisesti. IFERAn teemasta eteninkin joustavasti ihan samoihin kysymyksiin osuustoiminnan kontekstissa. Lounastin ja palaveerasin nimittäin PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja Kari Huhtalan kanssa ja agendalla oli osuuskuntien hyvä hallinto.

Iltapäivä menikin sitten SOK:lla niin ikään hyvään hallintoon liittyvien asioiden parissa. Sain lisäksi S-ryhmän näkökulmaa muutamiin ajankohtaisiin asioihin, joihin media odottaa minun ottavan kantaa. Minulle tarjoutui myös mahdollisuus henkilökohtaisesti onnitella uutta pääjohtajaa ja toivottaa tälle menestystä. On ollut hienoa nähdä ja kuulla, että Taavi Heikkilä on liputtanut alusta alkaen näkyvästi osuustoiminnan puolesta, kuten taannoinen Hesarin haastattelu osoitti. Tältä pohjalta on hyvä ryhtyä rakentamaan jatkoa menestystarinalle!

Uusi vuosi käyntiin

No niin, OT-proffa on palannut. Noin kolmen viikon päivittämättömyys on saanut jo porukan kyselemään blogin perään. Selitys on varsin yksinkertainen. Vietin jouluna perheen kanssa lomaa ja luonnollisesti ennen ja jälkeen loman on ollut niin kiire, että en ole blogiakaan ehtinyt kirjoittaa.

Tämä vuosi on alkanut vauhdikkaasti erilaisten seminaarien ja kannanottojen merkeissä. Tutkimuksiakin viimeistellään, sillä useiden konferenssien käsikirjoitusten jättöpäivät ovat käsillä. Apurahahakemuksiakin on kirjoiteltu.

Kannanottojen osalta kenties näkyvin julkaistiin Maaseudun tulevaisuudessa. Väitin nimittäin, että kilpailuviranomaiset eivät tunne osuustoimintaa. Olen tässä blogissa sivunnut asiaa aiemmin bonuskortteihin liittyen. Kauppalehti heräsi ja pyysi minua kirjoittamaan isompaa juttua tästä aiheesta. Eli pian lisää!

Pyrin jälleen päivittämään blogia tiiviisti. Toivottavasti blogi saa lisää lukijoita. Viime vuonna muutamat yksittäiset jutut luettiin yli 500 kertaa. Keskiarvo taisi mennä johonkin 120 lukukerran tietämille. Kiitos lukijoille!