tiistai 30. joulukuuta 2014

Henkinen rikkaus kunniaan

Terhi Nevalainen kirjoittaa Savon Sanomissa tärkeästä aiheesta otsikolla "Älyllinen laiskuus läpäisi yhteiskunnan". Kuten on jo kenties käynyt useammin blogiani lukeneille ilmi, olen hyvin huolissani samasta asiasta kuin Terhi. Kannatan toki kuntoilua ja terveitä elämäntapoja, mutta haluaisin viedä yhteiskunnallisia arvoja sivistyksen suuntaan.

Kirjoitin eilen byrokratian tarpeellisuudesta. Juurikin byrokratian isä Weber varoitti meitä rationaalisuuden vankilasta. Sinne voimme jumiutua ja tuhota niin itsemme kuin sosiaalisen ja fyysisen ympäristömme, jos keskitymme vain tehostamis- ja ehostusmenetelmiin emmekä päämäärien mielekkyyteen sinänsä.

Sivistys on henkistä rikkautta. Se on tulkinnan ja ajattelun avaruutta sekä kykyä läpäistä todellisuuksien pinnat, ymmärtää syvällisesti. Sivistys on kykyä nousta pelien yläpuolelle ja pyrkiä korkeampiin päämääriin. Kuten valokuvaaja Oliviero Toscani erään yhteisen projektimme yhteydessä totesi, sivistynyt ei yritä olla ykkönen tai kakkonen, vaan jotain ainutlaatuista.

Laivan kääntäminen sivistyksen tielle ei ole helppoa, kun jopa yliopistot ovat siirtymässä sivistysajattelusta tehokkuusajatteluun. Kuka tässä yhteiskunnassa ehtii enää sivistyä? Uskon nimittäin, että sivistys vaatii rauhaa ja kärsivällisyyttä - aikaa ajatella ja välillä keskustella, lukea ja aistia. Kenties sivistyneimmät ihmiset löytyvätkin jatkossa tehtaiden liukuhihnoilta tai ratin takaa - takseista ja rekka-autoista - taikka kotitalouksista lihapatojen ääriltä. Kyydityksen aikana rupattelemaan pyrkivää taksikuskia tai leikkikentällä tuttavuutta tekevää koti-isää kannattaa siis kuunnella. Voit oppia jotain tärkeää maailmasta ja ihmisyydestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti