Mikkeli lentoon

Viime viikon Etelä-Savon nousuun yhteistoiminnalla -seminaarin jälkimainingeissa on pohdittu yhteistoiminnan mahdollisuuksia monilla tasoilla. Tämä on hyvä, sillä yhteistoimintaan on sitouduttava tarpeellisin perustein. Erilaisia yhteistoiminnallisia kokonaisuuksia voi siis muodostua maantieteellisesti katsottuna hyvin vaihtelevin laajuuksin – kortteleittain, kaupunginosittain, kaupungeittain, työssäkäyntialueittain, maakunnittain, jne. – ja nykyteknologioin yhä useammin myös ilman maantieteellisiä rajoitteita, vaikka globaalisti.

Eräs innostunut joukko kokoontui eilen keskustelemaan kaupungin tulevaisuudesta. Keskustelussa todettiin muun muassa se, että Mikkelin – kuten muidenkin yhteisöjen – tulevaisuus rakennetaan toimijaverkostoissa, jotka eivät noudattele mitään hallinnollisia rajoja ja rakenteita. Verkostoihin liittyvät projektiluontoisesti erilaiset julkiset ja yksityiset toimijat, joilla on yhteinen intressi. Syntyvät organisaatiot ovat vähemmän muodollisia ja niitä eivät virallisesti omista kukaan. Niiden ytimessä onkin aito tekemisen meininki ja vaikuttavuus, näiden pohjalta rakentuva toimijoiden sosiaalinen ja psykologinen side organisaatioon sekä tähän siteeseen perustuva sisäsyntyinen vastuullisuus suhteessa verkostoon.

Keskustelussa nousi esiin, että olemme siirtymässä ylhäältä alas ohjautuvasta mallista omatoimisuuden ja vapaaehtoisen yhteistoiminnan malliin. Murros on sikäli merkittävä, että se haastaa muun muassa perinteiset kaupunki- ja aluekehittämisroolit. Keskeisissä rooleissa näyttelevien mikkeliläisten on siis kyettävä vaihtamaan ajattelunsa asetukset säilyttämisestä ja edunvalvonnasta kehittämiseen ja uuden luomiseen. Jokaisen on kyettävä ottamaan vaihtelevia virallisia ja epävirallisia rooleja sen mukaan mitä yhteinen menestys edellyttää. Parhaimmillaan kaikista mikkeliläisistä tulee osa yrittäjämäistä yhteisöä – yrittäjyyden saadessa mahdollisimman positiivisen merkityksen. Joidenkin on toki oltava aloitteellisia ja näytettävä tietä.

Keskustelussa todettiin myös, että toiminnan on perustuttava pitkäjänteiseen näkemykseen. Löyhemmin muodollisin sitein rakentuvissa organisaatioissa kirkas, uskottava ja ennen kaikkea houkutteleva visio on elintärkeä. Mikkelissä sen tulisi olla ikään kuin majakan valo, jota kohti kaikki mikkeliläiset kulkevat. Eri toimijoiden haaveet ja perustellut toiveet on siis yhdistettävä sellaiseksi ihannekuvaksi, joka yhtäältä tempaa kaikki mukaansa yhdistyneinä ja toisaalta puhuttelee jokaista erikseen. Uskottavuutta visiolle voidaan rakentaa tuomalla esiin mikkeliläisiä menestystarinoita. Vastoin kyynisiä tai heikolla itsetunnolla varustettuja uskomuksia näitä tarinoita kyllä riittää. Kaupunki on toiminut maailman luokan menestyksen näyttämönä ja toisaalta ponnahduslautana menestykselle maailmalla. Tyytyminen piirisarjaan ei ole ollut millään tapaa välttämätöntä.

Mikkeliä kehittävän yhteenliittymän tarkoitus tulee sekin määritellä huolellisesti. Missio ei saa olla sanahelinää, vaan sen tulee perustua tukevasti osallistujien jakamaan tahtotilaan ja tarpeisiin. Tarkoitusta ei tule määritellä muille, vaan meille. Tälle perustalle voidaan, kuten keskustelussa peräänkuulutettiin, määrittää toimijakohtaiset tavoitteet ja strategiat siten, että kaikki ampuvat samaan maaliin ja toiminnassa on selvää synergiaa. Toisaalta korostettiin myös sitä, että niin visio kuin missio tulee viestiä eri sidosryhmille. Todettiin, että viestintään on kiinnitettävä ylipäätään enemmän huomiota. Kaikkien mukana olevien tulee kyetä valamaan uskoa visioon ja missioon omalla toiminnallaan ja puheillaan. On tärkeää, että kaikki symboliikka niin sanotusti puhuu samaa tarinaa ja rakentaa Mikkelille ja mikkeliläisille kiinnostavaa brändiä.

Kone on jo rullannut kiitotien päähän. Ensi vuoden alusta hyvä kiihdyttää kohti korkeampia päämääriä. Miltä näyttää Mikkeli 2030?