Strateginen yhteenliittyminen vahvistaa

Kirjoittelin tänään jutun Perheyritysten Liiton julkaisuun (osin IFERA2014 konferenssin pohjustuksensi). Muutoin juttu tulee kenties harvempien tätä blogia lukevien eteen, joten laitan sen  nyt jakoon myös tätä kautta. Jutussa ei puhuta mitään strategisen yhteistyön muodosta. Siksi lienee hyvä nostaa esiin, että se voi hyvinkin olla osuuskunta, kuten usein onkin myös perheyritysten tapauksessa. Kokonaan toinen asia on otetaanko perheyritysaspektia huomioon yhteenliittymän johtamisessa. 

Iiro Jussila rohkaisee perheyrityksiä ja yrittäjäperheitä keskinäiseen yhteistyöhön

Lähtötilanne: Monet yrittäjäperheiden vanhemmat tuskailevat sen kysymyksen kanssa onko lapsilla kiinnostusta jatkaa perheen yritystoimintaa. Joiltakin kiinnostusta löytyy, toisilta ei. Viestikapulan ottajaa ei aina löydy myöskään perheen ulkopuolelta. Tämä tilanne on edessä valitettavan monella.

Strategisen tason kysymykset ovat monille muutoinkin haaste. Tekeminen kohdistua helposti päivänpolttaviin asioihin ja tiettyihin tuotteisiin tai palveluihin, eikä johtamisen ja varsinkaan strategisen johtamisen tehtäväkenttään riitä huomiota. Tämä on yrityksille ja omistajaperheille merkittävä riski.

Voimaa perheyritykset ammentavat tyypillisesti yhteisöllisyydestä. Se voi laajentua perheen sisältä myös eri sidosryhmiin. ”Olemme kuin yhtä suurta perhettä”, ei ole vieras lausahdus perheyrityksen työntekijän suusta. Myös toisiin yrittäjäperheisiin suhtaudutaan usein myötätuntoisesti. Perheyritysten keskinäiset strategiset kumppanuudet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Yhteistyöhön liittyy siis käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Huomioitavaa: Yhteistyöstä on tullut keskeinen aikamme keskeinen käsite. Näin siksi, että lisääntyvä niukkuus, ympäristöhaasteet sekä ihmisten fyysinen ja henkinen väsyminen eivät salli resurssien haaskaamista. Yhteistyöllä yritykset voivat saavuttaa paitsi tehokkuutta myös vaikuttavuutta. Jälkimmäinen liittyy ennen kaikkea yhteistyöyritysten asemaan markkinoilla ja laajemmin yhteiskunnassa. Yhteenliittymä voi ottaa hoitaakseen esimerkiksi hankintoja, markkinointia, taloushallintoa ja strategisen johtamisen tehtäviä tai ainakin tarjota jäsenyrityksille tukea näiden hoitamiseen.

Välttyäkseen yhteenliittymän sisäiseltä kilpailulta on samoja tuotteita tai palveluita tarjoavien perheyritysten huomioitava markkinoiden maantieteelliset rajat. Maantieteellisesti eri markkinoilla toimiville yrityksille yhteistyö on usein luontevampaa, vaikka se voi olla kannattavaa myös samoilla markkinoilla toimivien yritysten kesken. ”Yhteistyöllä isompi kakku”, sanoo erään savolaisen allianssin toimitusjohtaja. Yhteenliittymään voidaan toisaalta ottaa mukaan myös täydentävien tuotteiden ja palveluiden tarjoajia tai hakea kasvua tarjoamalla täydennystä itse.

Perheyritysten yhteistyö voi kohdistua myös sellaisiin tarpeisiin, jotka eivät ole yleisesti esillä yritysten välisessä yhteistyössä. Liikeideoita voidaan synnyttää ja toteuttaa esimerkiksi yhteenliittymän jäsenyritysten seuraavan sukupolven edustajien kesken. Näin voidaan saada aikaan yhtäältä hallitumpaa ja toisaalta nuoria mukaansa tempaavaa kasvua nimenomaan perheyritysten lähtökohdat huomioiden. Yhteisyritys voi tarjota osaamis- ja rahoitusapua sukupolvenvaihdoksiin ja vaikka ottaa yrityksen väliaikaisesti hoitaakseen, kunnes uusi jatkaja löytyy tai on valmis tehtävään.

Itsenäisyys on yrittäjäperheille tärkeää ja sen menettämisen pelko on usein yhteistyön este. On siis tärkeää, että yhteistyö tähtää nimenomaan jäsenyritysten intressien palvelemiseen. Tällöin itsenäisyys kapenee samanmielisten suuntaan, mutta vahvistuu suhteessa muihin yhteisöihin. Toisaalta erilaisuus sekä sen esiin nostaminen ja kehittäminen voivat olla yhteistyön julkilausuttu päämäärä.

Ratkaisuehdotus: Perheyritykset ryhtyvät aktiivisesti kartoittamaan mahdollisuuksiaan tehdä keskenään yhteistyötä. Tunnustelijoiksi laitetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavan sukupolven edustajia, joille tarjotaan mahdollisuus rohkeasti visioida tulevaisuutta ja yhteistyömahdollisuuksia omien ja yhteisten tulkintojen, tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Yhteistyössä huomioidaan tapapuolisesti niin perheyritysten kuin yrittäjäperheiden tarpeet yhdessä ja erikseen. Tarkoitus määritellään, strategiat laaditaan ja toteutus vastuutetaan siten, että yhteenliittymän jäsenet menestyvät entistä paremmin ja pitkäjänteisemmin nimenomaan perheyrityksinä. Omistamisen ja yhteistyön osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja sitä kehitetään nimenomaan perheyritysten realiteetit huomioiden.