Olen
jo toistakymmentä vuotta visioinut otsikonmukaista kehityspolkua. Tämä on ollut yksi niistä syistä, joiden vuoksi kuluttajaosuustoiminta on kiinnostanut minua. Viime viikolla, ollessani Indianapoliksessa esittelemässä psykologisen omistajuuden teorian mahdollisuuksia markkinnoin kontekstissa, sain näkemykselleni merkittävää vahvistusta alan kansainvälisiltä
asiantuntijoilta. Päivitetty käsitys tulevaisuuden kehityspoluista on nyt seuraavanlainen.
Ensin digitalisoituminen johtaa siihen, että kuluttajat
ottavat vallan ja arvoketjuista tulee herkästi kuluttajien tarpeista ohjautuvia.
Seuraavassa vaiheessa kuluttajat alkavat itse osallistua aktiivisesti tuotteiden,
palveluiden ja brändien määrittelyyn ja näistä tulee selkeästi sekä
kohdennetusti. Tästä seuraa se, että tuotteista, palveluista ja brändeistä
tulee osallistujien itsensä näköisiä ja psykologisesti heidän omiaan.
Kolmannessa
vaiheessa kuluttajat alkavat tiedostaa omistajuutensa tuotteita, palveluita ja
brändejä kohtaan. Tämä johtaa pyrkimyksiin ottaa myös tuotantoa ja brändejä
hallitsevien yritysten muodollisen omistajan ja pääomittajan roolin itselle.
Tuohon rooliin on suhteellisen lyhyt matka markkinakontrollista ja yritykseen kohdistuvasta intiimistä
huomiosta ja inhimillisten resurssien käytöstä. Näin ollen asiakasomistajuus
yleistyy niin joukkorahoituksen kuin perinteisten kuluttajaosuustoiminnallisten
mallien muodossa.
Kuluttajaosuuskuntien kannalta on olennaista ovatko ne hereillä. Jos eivät, ajavat muut enemmän tai vähemmän osuustoiminnalliset mallit niiden ohi - vähintäänkin asiakkaiden psykologiseen, ellei myös muodolliseen omistajuuteen nojaten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti