Kirjani: Osuustoiminnan menestystekijät ja vuorovaikutteinen johtaminen

Viimeiset kolme kuukautta pääsevät oman urani rankinpien joukkoon. Päivisin ovat normaalit työkiireet, joten illat ja viikonloput kuluivat liki täydellisesti kirjan kirjoittamiseen. Nyt kirja on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa kustantajalla. Pohditaan lopullista nimeä, kansia, kirjan käytön helpottamista, jne. Eli hyvässä vaiheessa ollaan. Näillä näkymin kirja tulee ulos painosta elokuussa.

Kirjan sisältö on seuraava. Ensimmäinen pääluku käsittelee lähinnä osuustoiminnan asemaa markkinoilla ja yhteiskunnassa. Esittelen myös osakeyhtiömallia ja kerron syitä sille miksi osakeyhtiö dominoi kapitalistisia talouksia. Nostan katseen myös tekijöihin, joiden vuoksi osuustoimintamalli on tänään merkittävässä nosteessa markkinatalousmaissa. Teema on sikäli tärkeä, että se avaa nykyasetelmien taustaa ja auttaa ymmärtämään meneillään olevaa muutosta. Tämä voi puolestaan auttaa niin osuustoimintayrityksiä kuin niiden sidosryhmiä (esim. mediaa, poliitikkoja, virkamiehiä) ymmärtämään osuustoiminnan roolia ja tunnistamaan keinoja mallin käytön tukemiselle.

Toinen pääluku nostaa puolestaan esiin tieteellisen tietämyksen ja ylipäätään tiedon roolin osuustoiminnan aseman sekä sen edistämisen ja mallin kehittämisessä kannalta. Kuvaan tiedon luomisen, levittämisen ja käytön prosesseja, jotka ovat olennaisia osuustoiminnan edistämisen kannalta. Tämä on tärkeä teema siksi, että osuustoiminnan aseman ja mallin hyödyntämisen kannalta merkittävimmät mahdollisuudet ja haasteet liittyvät nimenomaan osuustoimintaa koskevaan tietämykseen. Tämä pääluku voi auttaa niin osuustoimintayrityksiä kuin erilaisia tutkimus-, koulutus- ja valmennusorganisaatioita (esim. yliopistoja, koulutus- ja kehittämiskeskuksia, johtamiskouluja) asemoimaan itseään oikein osuustoimintatiedon luomisen ja hyödyntämisen prosesseihin sekä tekemään päätöksiä juuri osuustoimintaa koskevan tietämyksen edistämistä ja hyödyntämistä koskeviin investointeihin.

Kolmas pääluku tarjoaakin sitten lukijalle nimenomaan osuustoimintatietoa. Se määrittelee osuustoimintaa mallin ydinideoiden kautta. Ne ovat menetelmiä, joiden kautta osuustoiminnan - liikeyrityksen ja sen omistajayhteisön - on havaittu ja uskotaan saavuttavan menestystä. Tämä pääluku avaa lukijalle osuustoiminnan rikkaan idearyppään, joka voi auttaa merkittävistä minkä tahansa yhteisön ja jäsenpohjaisen organisaation menestyksen rakentamisessa. Osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden omistajayhteisöjen lisäksi tämän pääluvun lukemista voi suositella vaikkapa yhdistysten, ammattiyhdistysten, seurakuntien, urheiluseurojen, kulttuurijärjestöjen sekä perhe- ja sukuyritysten omistajayhteisöjen jäsenille.

Neljäs pääluku suhteuttaa osuustoimintaa kapitalististen talouksien liiketaloudellista ajattelua ja keskustelua isännöivään osakeyhtiömalliin ja ennen kaikkea sijoittajaomistajuudesta nouseviin ideoihin. Myös muut muodot, kuten perheyritykset, ja omistajat, kuten omistajaperheet, saavat osakseen huomiota. Niin sanottu hajaomistettu pörssiyhtiö on keskeinen vertailukohde siksi, että osuustoimintayrityksiä usein virheellisesti rinnastetaan näihin jäsenten pienen tasapäisen pääomapanoksen vuoksi. Toisaalta se on vertailukohtana siksi, että kauppatieteellisen koulutuksen saaneet ovat yleensä koulutuksen kautta sisäistäneet varsinkin pörssiyhtiöopit. Pääluvun keskeisin viesti on se, että markkinoita on monenlaisia, omistajuus voi kytkeytyä moniin eri markkinarooleihin ja tältä pohjalta yritysten ohjaus sekä toiminta eroavat toisistaan. Pääluvun tärkein oppi on se, että monimuotoinen markkinatalous ja omistajuuden monet kasvot ovat talouden voimavara ja kestävän edistyksen perusta.

Viidennessä pääluvussa jatkan osuustoiminnan suhteuttamista pörssiyhtiömalliin, mutta hieman erilaisessa paketissa. Fokuksessa ovat ennen kaikkea osuustoiminnallinen omistajuus ja omistajaohjaus. Pääluku esittelee omistajuutta toiminnallisena ilmiönä ja prosessina, johon liittyy ja josta syntyy niin yksilöiden kuin yhteisöjen tasolla monenlaisia aineellisia ja aineettomia pääomia. Nostan toisaalta esiin sen kuinka yleiset omistajuuskeskustelut etenevät monelta osin nimenomaan osuustoiminnallisen omistajuuden suuntaan - sellaisen, jossa toiminnallisuus, bisnesfokus, osaaminen ja tunneside ovat omistajuuden ytimessä. Luon myös katsauksen omistajayhteisöjen rooliin osuuskunnan tai keskinäisen yhtiön ohjaajina ja kehittäjinä niin työ- tai tuote- ja palvelumarkkinoiden kautta kuin demokratian kautta. Kuudennessa pääluvussa kiinnitän huomiota myös laajalti käytettyyn edustajistomalliin ja sen käytön edistämiseen. Viidennen ja kuudennen pääluvun lukemista voi suositella varsinkin osuuskuntien kokouksiin, keskinäisten vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin tai edustajistomallia käyttävien yritysten edustajistokokouksiin osallistuville sekä näissä puhetta johtaville. Päälukuja voi suositella myös niille, jotka pohtivat edustuksellisen demokratian kehittämistä niin osuustoiminnan kuin vaikkapa julkisenkin sektorin puitteissa.

Seitsemäs pääluku nostaa esiin hallintoneuvoston roolin ja tehtävät sekä avaa sitä miksi hallintoneuvoston on osuustoiminnassa hyvinkin tärkeässä asemassa. Nostan jalustalle ennen kaikkea hallintoneuvoston roolin omistajastrategisena toimijana ja vastuunkantajana. Käsittelen hallintoneuvoston monipuolista tehtäväkenttää analysoinnin ja suunnittelun, organisoinnin ja valtuuttamisen, päätöksenteon ja vahvistamisen, valvonnan ja raportoinnin sekä huolellisen työskentelyn ja tukemisen kautta. Tätä päälukua voi suositella hallintoneuvostojen jäsenille ja puheenjohtajille, hallintoneuvoston jäsenyydestä tai puheenjohtajistoon kuulumisesta haaveileville sekä hallintoneuvostoon nimityksiä tekeville ja toimielimen toimintaa valvoville tahoille. Puheenjohtajan tehtävät saavat huomiota erikseenkin. Tietenkin pääluku sopii myös niille, jotka hallintoneuvostojen toimintaa kehittävät ja tehtäviin jäseniä kouluttavat.

Kahdeksas pääluku syventyy aina tärkeän hallituksen rooliin ja tehtäviin. Korostan ennen kaikkea hallituksen roolia osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyhtiön liiketoimintastrategisena toimijana ja vastuunkantajana. Käsittelen myös hallituksen monipuolista tehtäväkenttää analysoinnin ja suunnittelun, organisoinnin ja valtuuttamisen, päätöksenteon ja vahvistamisen, valvonnan ja raportoinnin sekä huolellisen työskentelyn ja tukemisen kautta. Tässä painotan ennen kaikkea huolellisten analyysien ja suunnittelun merkitystä koko tehtäväkentän kannalta. Myös hallituksen osalta puheenjohtajan rooli saa ansaitsemansa erityishuomion. Erityistä sisältöjen kannalta on liiketoimintastrategioiden perusteiden läpivalaiseminen nimenomaan osuustoiminnan kannalta. Monet osuustoimintamallin erot ja yhteydet suhteessa perinteisiin tai nykyisin nosteessa oleviin niin sanottuihin yleisiin oppeihin konkretisoituvat juuri täällä. Puheenjohtajan kohdalla tämä tarkoittaa ennen kaikkea tiimiajatuksen ja strategiatiimin johtamisen ideoita. Tämä pääluku sopii tietenkin hallitusten jäsenille ja puheenjohtajille. Se sopii myös hallitustehtäviin haluaville, hallituksen toimintaa valvoville ja kyseisiin tehtäviin jäseniä kouluttaville tahoille. On tietenkin tärkeää, että myös toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet tiedostavat hallituksen roolin ja tehtävät oli näillä itsellään paikka hallituksessa tai ei.

Yhdeksäs pääluku esittelee toimitusjohtajan pääasialliset tehtävät sekä tämän roolin hallituksen ja osuustoimintaorganisaation välisenä linkkinä. Tehtäviä käsitellään yksikertaisen jaon kautta. Toimitusjohtaja on johtoryhmineen yhtäältä hallituksen työn tukija, valmistelija ja esittelijä. Toisaalta toimitusjohtaja on johtoryhmineen hallituksen päätösten toimeenpanija ja toimeenpanon johtaja osuustoimintayrityksessä. Korostan erityisesti toimitusjohtajan roolia hallitustyön tukijana ja roolitietoisuuden tärkeyttä, jotta hallituksen rooli ja tehtävät pysyvät nimenomaan hallituksella. Nostan lisäksi esiin toimitusjohtajan puheenjohtajatehtävät, joita tällä voi olla niin johdon puitteissa kuin hallituksessakin. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan niin sanotusta kaksoisroolista, jossa liittyen toimitusjohtajalta edellytetään erityistä roolitietoutta. Tämä pääluku sopii toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille sekä hallitukselle, joka on edellisiin välittömässä suhteessa. Se sopii myös hallintoneuvostolle - varsinkin, jos tämä on toimitusjohtajan nimittäjä ja valvoja.

Kirjan päättävässä kymmenennessä pääluvussa visioin lyhyesti sitä miltä näyttäisi osuustoiminnan ideoita hyödyntävä yhteistoiminnallinen yhteiskunta. Toisaalta nostan esiin mahdollisuuksia erilaisten osuuskuntien käyttöön yhteistoiminnallisen yhteiskunnan työkaluina esteitä murtavassa ja rajoja rikkovassa hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä pääluku sopii osuustoiminnan kehittäjille, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäjille, perheyritysten sukupolvenvaihdosten problematiikkaa pohtiville, yritystoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden organisoijille, hajautettuja energiaratkaisuja miettiville, jne. Pääluku sopii myös säädösviidakon purkamista tai julkisen sektorin hallittua kaventamista pohtiville tahoille - vaikkapa tekeillä olevan maan hallitusohjelman toimenpiteitä suunnitteleville henkilöille.

Toivottavasti edellä esittämäni kuvaus raottaa sopivasti kirjan kantta ja herättää kiinnostuksen sen laajaan sisältöön. Helpotuksena todettakoon, että en lähtökohtaisesti ajattele lukijan tutustuvan koko kirjaan kerralla. Kyseessä on käsikirjamainen teos, johon kukin erilaisissa osuustoimintaan liittyvissä tehtävissä toimiva henkilö voi sukeltaa sisään eri kohdasta. Esimerkiksi edustajistovaaliehdokkaaksi ryhtyvä voi aloittaa vaikkapa lukemalla pääluvut kolme, viisi ja kuusi. Mielenkiinnon lisääntyessä ja tehtävien muuttuessa voi sitten laajentaa lukemisaluetta.