maanantai 21. lokakuuta 2013

Osuustoiminta SOTE -palveluihin?

Eduskunnan Kansalaisinfossa pidetään tänään Perussuomalaisten eduskuntaryhmän järjestämänä keskustelutilaisuus koskien palveluosuuskuntien mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina. Allekirjoittanut osallistuu tilaisuuteen esitellen osuustoimintamallia erityisesti tehokkuuden, vaikuttavuuden ja kotimaisuuden näkökulmasta.

Perusviestini on se, että osuustoiminta tarjoaa huomattavan arsenaalin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Maailmalta löytyy runsaasti esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalveluiden osuustoiminnallisesta järjestämisestä työosuuskuntien, kuluttajaosuuskuntien ja yritysten keskinäisten osuuskuntien muodossa.

Osuuskuntien ideana on liittää yhteen palveluiden tarvitsijat ja organisoida palvelut tarvelähtöisesti ja tehokkaasti. Tehokkuus syntyy keskittämällä huomio toiminnan hyödyllisyyteen, tarvittavaan työnjakoon ja erikoistumiseen sekä kokonaisvaltaiseen palkitsemiseen. Toteutettavien palveluiden hyötyjen on siis aina oltava suurempia kuin niiden kustannusten. Työnjako perustuu osaamiselle, eikä esimerkiksi poliittisille perusteille. Kokonaisvaltainen palkitseminen puolestaan lähtee taloustiedettä rikkaammasta ihmiskäsityksestä. Kaikki sidosryhmät motivoidaan antamaan panoksensa yhteistoimintaan, ei yksinkertaistettujen oletusten mukaan, vaan kuten ihmiset oikeasti motivoituvat.

Osuustoiminta on myös vaikuttavaa. Katse on huomisessa ja fokus arvoissa sekä vastuullisuudessa. Osuuskunta nähdään osana laajempaa yhteisöä ja tarkoituksena on palvella tätä yhteisöä pitkäjänteisesti. Toiminnan tuloksilla on väliä. Vaikuttavuuden mahdollistaa eri toimijoiden yhdistyminen yhteisen päämäärän taakse osallistavien tahdonmuodostusprosessien kautta. Vaikuttavuuden takaa sosiaalisen ja taloudellisen pääoman kokoaminen ja sen osaamisperusteinen käyttö yhteisten päämäärien hyväksi.

Meikäläinen osuustoiminta on myös sinivalkoista. Ei ole pahe pyrkiä varmistamaan paitsi syntyvän lisäarvon kasvua myös sen pysymistä kotimaan rajojen sisällä. Palvelutoiminta on käyttäjäomisteisuuden vuoksi maantieteellisesti rajautunutta. Sinivalkoisuus muodostuu osuustoiminnan mobilisoimien jäsenten kansalaisuudesta: päätöksentekijät ovat paikallisia, maakunnallisia tai suomalaisia. Sinivalkoisuus säilyy osuuden omistuksen muodon myötä: osuuskuntien perusosuuksilla ei voi käydä kauppaa, eli niitä ei voi myöskään myydä ulkomaille.

Syntyykö meille osuustoiminnallisesti toimivia ja jopa osuuskuntamuodossa toimivia erilaisten toimijoiden muodostamia sosiaali- ja terveysalan verkostoja? Tämä jää nähtäväksi. Kyseessä on joka tapauksessa mielenkiintoinen mahdollisuus julkisen ja yksityisen rajamaastossa toimittaessa. Osuustoiminta yhdistää markkinaohjauksen ja demokratian.  

Lisäys: julkaisin aiheesta myös kolumnin Etelä-Saimaassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti