Tämän päivän merkittävin osuustoimintayrityksiä koskeva uutinen on LähiTapiolan ilmoitus merkittävistä kustannuslaikkauksista. Työvoimavaltaisella alalla kustannussäästöt edellyttävät merkittäviä henkilöstövähennyksiä.
Kovin usein on ihmetelty osuustoiminnallisten yritysten leikkauksia. "Eihän niiden tarvitse sellaisia tehdä, kun ne eivät pyri erityisesti voiton tekemiseen saati maksimoimiseen", kuuluu arvio. Eihän asia näin ole. Osuustoiminnan yksi keskeisimmistä ideoista on taloudellisuus. Osuuskuntien ja keskinäisten yhtiöiden pyrkiessä luomaan asiakasomistajilleen arvoa, ei organisaation ole varaa hukata senttiäkään mihinkään ylimääräiseen.
Mitä tulee LähiTapiolan tapaukseen, ajatteliko joku ettei myös henkilöstövähennyksiä tulisi Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusion myötä eteen? Rakenteita on järjestelty uusiksi myös S-ryhmän kanssa, mikä on sekin luonut tarvetta organisaatiouudistuksille.
Taitavaan johtamiseen kuuluu pitkäjänteinen suunnittelu, joka vähentää dramaattisten leikkauksien tarvetta. Kilpailukenttä kuitenkin elää ja haastaa osuustoiminnallisia yrityksiä myös sellaisiin rakennemuutoksiin, joissa ei välttämättä löydy henkilöstön näkökulmasta kivuttomia ratkaisuja. Olennaista onkin se kuinka henkilöstöä valmistellaan muutoksiin, kuinka niistä viestitään ja kuinka ilman työtä jääviä tuetaan pyrkimyksissä löytää uusia tehtäviä ja koulutusta. Näihin asioihin toivotan LähiTapiolalle menestystä ja ammattiliitolle yhteistyöhalua.
Sitten vielä katsetta LähiTapiolan tulevaisuuteen. Yhdessä jäljelle jäävän organisaation määrätietoisen kehittämisen kanssa nyt haettavat kustannussäästöt luovat pohjaa uudelle kasvulle. Tämä synnyttää ennen pitkää uusia työpaikkoja. Myös henkilöstön näkökulmasta tämä on pitkällä tähtäimellä edullinen ratkaisu.
Moi, olen LähiTapiolan asiakas, mutta jo jonkin aikaa etsinyt sellaista uutta vakuutusyhtiötä, joka olisi vain vakuutusyhtiö. Siis yhtiö, joka puhuisi minulle ensin vakuutuksista, eikä vaikkapa S-bonuksista tai eduista K-kauppaan.
VastaaPoistaMinusta Suomen liike-elämän elinvoiman esteeksi alkaa tulla valtava itse rakennettu keskinäisriippuvuus. Yhden toimijoista halutessa liittoutua uudelleen, ovat toimialan muutkin tekijät pakotettuja yhteistyösopimusmuutoksiin, joilla ei välttämättä ole mitään liittymäkohtaa asiakkaan kohtaamaan palveluun.
Edellisen kehityksen johdosta pankit, vakuutusyhtiöt ja päivittäistavarakaupan oligopoli ovat paljon enemmän kiinnostuneita toisistaan kuin asiakkaistaan. Tämä on huolestuttavaa Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn, liikkeenjohdon luovuuden ja osaamisen uusintamisen kannalta.
Ihmiset ovat tottuneet vaihtoehtojen puuttumiseen, eivätkä enää osaa edes odottaa tai pyytää yllätyksellisen hyvää asiakaspalvelua missään. Osuustoiminnassa esimerkiksi asiakkaat tehdään näennäisen vastuullisiksi asioista, joihin heillä ei todellisuudessa ole mitään päätäntävaltaa. Osuuskunnan sopiva koko on enintään 20 osakasta, jotka mahtuvat samaan kokoushuoneeseen.
Mielenkiitoisia ajatuksia Mika. Osuustoimintayritysten tulee todellakin pitää perustehtävänsä kirkkaana mielessä halki organisaation. Erityisesti asiakaskohtaamisissa on oltava taitava siten, että asiakas kokee olevansa tarpeineen se kaikkein tärkein päämäärä. Osuustoiminnallinen yritys on epäonnistunut, jos asiakas kokee, että hänelle tuputetaan jotain. On myös totta, että joskus uudistuksissa ollaan liian hitaita ja toisaalta niiden keskellä voi olla vaikeaa pitää niin sanotusti katsetta pallossa. Kilpailukykyä, luovuutta ja osaamisen jatkuvaa uudistamista tarvitaan - ne ovat osa osuustoiminnan ydintä. Ydintä on myös asiakasomistajien oma vastuu. Heidän on odotettava ja vaadittava paljon omalta yritykseltään ja toisaalta itse aktiivisesti osallistuttava palveluiden kehittämiseen. Vaikutusmahdollisuuksien ja vastuiden tulee tietenkin kulkea käsi kädessä. Osuuskunnan koosta olen kyllä vahvasti eri mieltä, mutta suurten joukkojen koordinointiin ja organisoitumiseen osuuskunnan sisällä on laitettava huomiota. Osuustoiminnassa vastuita ja toimintaa on ositettava niin, että kaikille tai vähintään yhä useammille tarjoituu mahdollisuus syvällisemmin kiinnittyä niin jäsenyhteisöön kuin osuustoimintayritykseen.
VastaaPoista