perjantai 20. syyskuuta 2013

Markkinaohjaus: käyttämätön mahdollisuus

Yritysten omistajilla on mahdollisuus ohjata omistamaansa yritystä kahdella tapaa. Markkinoiden kautta tai hallintohierarkian kautta. Julkisissa osakeyhtiöissä omistajien markkinaohjaus tapahtuu osakemarkkinoiden kautta. Osuuskunnissa vastaava ohjaus tapahtuu tuote- ja palvelumarkkinoiden kautta. Jos kehitettävää riittää jäsenten, edustajistojen ja hallintoelinten väliseen tiiviin vuorovaikutusketjun aikaansaamisessa, riittää sitä myös markkinaohjauksessa. Esimerkiksi asiakastiedon käyttö on vain osa tätä kokonaisuutta.

Osuustoimintatutkimus on nostanut esimerkiksi asiakasomisteisten osuuskuntien osalta asiakkuuden ja omistajuuden yhdistymisen yhdeksi osuuskuntien poikkeuksellisista vahvuuksista ja kilpailuetutekijöistä. Yksi osa tätä on omistajuutensa tiedostavien asiakkaiden paneutuminen markkinaohjauksen vahvistamiseen muun muassa palautteenantajana, kehitysehdotusten tekijänä ja jopa merkittävien muutostrendien osoittajana. Jäsenyys oikeastaan velvoittaa tähän.

Osuustoiminnan ulkopuolella ovat monet yritykset alkaneet aktiivisesti hyödyntää asiakkaitaan tuote- ja palvelutarjontansa ja toimintamalliensa proaktiivisessa kehittämisessä. Tämän toiminnan hyödyt eivät ole rajoittuneet tuote- ja palvelukirjon ajantasaisuuteen ja kilpailukykyisyyteen, vaan myös asiakassuhdetta lujittaviin psykologisiin tekijöihin. Tähän liittyen blogissa riittääkin tulevaisuudessa asiaa, sillä viimeistelen tänään käsikirjoituskutsun Journal of Marketing Theory and Practice -tiedelehden erikoisnumeroon (toim. Jussila, I., Tarkiainen, A., Sarstedt, M. & Hair, J.), joka keskittyy juuri tähän psykologiseen ulottuvuuteen. Tästä on tulossa kuumaa tietoa kuluttajamarkkinoinnissa kansainvälisesti.

Omistajaohjauksen näkökulmasta osuuskunnissa on siis tärkeä ja kaikkia hyödyttävä mekanismi käyttämättä niin kauan kuin osuuskunnat eivät erityisesti panosta jäsenten rooliin markkinaohjauksen edistäjinä. Asiakasomistajat, jos ketkä, voisivat tarjota osuuskaupalleen apua heitä itseään parhaiten palvelevien liiketoimintamallien kehittämiseen vaikkapa käyttötavarakaupassa. Olen lanseerannut termin kehittäjäjäsen. Jää nähtäväksi mikä osuuskunta tai keskinäinen yhtiö tarttuu ensimmäisenä tosissaan tähän mahdollisuuteen luoda jäsenille arvoa ja yritykselle kilpailuetua. Vai lyövätkö kilpailijat OT-yritykset heidän omassa lajissaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti