Tällä viikolla ovat tekemisiäni leimanneet vahvasti yritysten omistamiseen ja hallitustyöhön liittyvät kysymykset. Viikko on ollut tässä suhteessa antoisa, mutta myös hiuksia harmaava.
Maanantaina olin suunnittelemassa omistamisen osaamisen kehittämiseen yhteiskunnassamme tähtäävää yliopistojen välistä tutkimushanketta. Kyseisessä suunnittelutilaisuudessa vaikutti olevan vahva yhteinen käsitys siitä, että omistamisen osaamista ei Suomessa laajalti ole ja se lopulta näkyy myös hallitustyöskentelyn heikkoutena.
Tiistaina ja keskiviikkona kävin poliitikkojen ja edunvalvontaorganisaatioiden edustajien kanssa keskustelua Valtioneuvoston kanslian omistajuutta ja omistajaohjausta käsittelevästä raportista ja siihen liittyvistä typeryyksistä. Näissä keskusteluissa oli puolestaan läsnä sen tiedostaminen, että eihän meillä edes oivalleta mitä omistajuus todella on - yritysten ja koko talouden myötävaikuttavana voimana. Kovin usein omistajuuskäsitykset redusoituvat sijoittamiseen ja sijoitusten tuomiin oikeuksiin.
Keskiviikko-iltana olin Loiste Interactive Oy:n yhtiökokouksessa. Kyseessä on melko tuore pelialan start-up-yritys, johon lähdin mukaan bisnesenkelinä. Kokoukseen valmistautuessani pohdin niin kokemuksiani kuin tutkimuksiamme koskien PK-yritysten hallitustyötä. Olin hyvilläni siitä, että meillä on itseltään paljon vaativa ja osaava ydintiimi ja lisäksi vielä yrittäjyydestä ja omistamisesta kokemusta omaava omistajajoukko. Valinta yhtiön hallitukseen tarkoittaa, että pääsen antamaan monipuolisen osaamiseni yrityksen käyttöön.
Torstaina aamupäivällä katsoin tulevaisuuteen suunnitellessamme Taloudellisen yhteistoiminnan tutkimuksen seuran johtoryhmässä loppuvuoteen sijoittuvaa yleisöseminaaria "Monimuotoinen markkinatalous ja omistajuuden monenlaiset kasvot". Kyseiselle seminaarille on jo nyt suuret odotukset. Iltapäivästä katse oli jo vähän lähempänä. Ensin huomio oli ensi viikon HLJ-akatemiassa, jossa puhun erityisesti hallituksen ja omistajien välisestä vuoropuhelusta. Myöhemmin keskityin erääseen osuuskuntien hallituksille annettavaan valmennukseen, jossa olen yritykseni kautta mukana. Valmennussuunnittelussa nousi jälleen esiin kuinka voimakkaasti hallitustyön osaaminen eri osuuskuntien välillä vaihtelee. Liiketoimintatason strategiatyön osalta löytyy valitettavasti tapauksia, joissa hallitus ei itse asiassa sparraa toimivaa johtoa tai varsinaisesti päätä strategioista. Monet hallitukset toisaalta jättävät osan liiketoiminta-alueista strategiatyössään kokonaan käsittelemättä. Kenties suurin haaste liittyy lopulta yritysmuotoon liittyvään osaamiseen. Osuustoimintamalliin liittyviä vahvuuksia ei syvällisesti oivalleta, eikä täten kyetä hyödyntämään kilpailukentillä. Kaiken taustalla on se, että omistajat (monissa tapauksissa siis käytännössä hallintoneuvostot) eivät hoida omaa rooliaan kokonaisuudessa. Ilahduttavaa on toisaalta se, että hallitustyön kehittämiseen vaikuttaa olevan nyt monin paikoin aitoa innostusta. Se lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta.
Tänään kävin sitten vielä keskustelua erään yrityksen hallituksen puheenjohtajan kanssa Keski-Suomen PK-yritysten hallitustyön tasosta. Pääviesti oli, että hallitus nähdään usein lähinnä muodollisena - siis pakollisena pahana - ei yrityksen menestystekijänä. Voi itse asiassa olla, että kukaan ei yrityksessä pohdi strategiaa saati tee strategioita koskevia päätöksiä.
Suomen ja kaikkien erilaisten yritysten tulevaisuuteen kannalta olisi toivottavaa, että omistajat todella aktivoituisivat, kehittäisivät omistamisen osaamistaan ja tuottaisivat täten (1) nimitys- ja palkitsemisjärjestelmien kautta hallituksille vahvoja, sopivia ja sitoutuneita jäseniä, (2) omistajastrategiansa kautta tarkoituksenmukaisia fokuksia, raameja ja taustoituksia sekä (3) loisivat antamansa huomion, tuen ja valvonnan kautta painetta ja mahdollisuuksia sille, että hallitustyö tehdään kunnolla. Lisäksi olisi toivottavaa, että hallitukset tosiaankin laittaisivat hihat heilumaan ja saisivat vastaavasti reilun korvauksen ja tunnustuksen yrityksen, sen sidosryhmien ja koko yhteiskunnan eteen tekemästään työstä.
Poliitikoillekin voisi vihjata, että omistamisen ja hallitustyöskentelyn osaamisen kehittäminen on konkreettinen ja kriittinen kehittämisalue, johon huomiota kiinnittämällä saadaan yritykset menestymään ja tuottamaan monimuotoista hyvinvointia yhteiskuntaan. Tämä on varmasti vähintään yhtä tärkeä kehittämisalue kuin verotus ja erilaiset työllistämiseen liittyvät helpotukset ja joustot. Siihen siis huomiota ja paukkuja niin äänestäjät vielä kiittävät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti