Perhe voi olla yritykselle arvokas omistaja

Tiimimme saa jälleen yhden tohtorin lisää, kun KTM Noora Rantanen väittelee tänään LUTissa perheomistajuudesta pörssiyhtiökontekstissa (upeaa Noora!). Lehdistötiedote on luettavissa täältä. Työn ohjaajana olen ollut kokoamassa aineistoa, jota analysoimalla on pyritty tuottamaan uutta tietoa perheiden hallitsemien pörssiyhtiöiden menestystekijöistä.

 

Lähtölaukauksena tälle laadulliselle haastattelututkimukselle toimi laaja joukko kansainvälisiä tilastollisia tutkimuksia, jotka osoittivat juuri perheomistuksen ja ennen kaikkea aktiivisesti yrityksen hallinnossa toimivan perheomistajuuden olevan verraten voimakkaan positiivisesti ja merkitsevästi yhteydessä pörssiyhtiön kannattavuuteen ja pitkän aikavälin arvon kehitykseen. Tiimimme tekemän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa erilaisia perheomistajuuteen liittyviä menestystekijöitä, syitä näille ja mekanismeja, joiden kautta tekijät synnyttävät menestystä. Tutkimuksen tavoitteena ei toisin sanoen ollut sen päätteleminen päteekö joku tietty teoria tietyssä yrityspopulaatiossa. Sen sijaan pyrimme muodostamaan analyyttisesti yleistettävän teoriakokonaisuuden - sellaisen, joka auttaa ymmärtämään perheomistuksen yhteyttä pörssiyhtiön menestykseen, keskustelemaan menestystekijöistä ja johtamaan niitä.

 

Noora esittelee tänään tieteellisen version tutkimuksesta. Tässä on hyvinkin pelkistetty oma tiivistykseni, jossa irtaudun tieteellisistä perusteluista ja kytkennöistä. Otsikoksi voisi laittaa termin päämäärätietoinen omistajuus.

 

Mitä on päämäärätietoinen omistajuus? Perheiden hallitsemista pörssiyhtiöistä kerätyn aineiston perusteella (haastateltuina olivat omistajaperheiden avainhenkilöt liki puolesta suomalaisia perheomistettuja pörssiyhtiöitä) päämäärätietoinen omistajuus on arvoa luova prosessi, jonka ytimessä ovat perheen vahva normatiivinen ja tunneperustainen side yritykseen, velvollisuuden- ja vastuuntunto, kaukonäköisyys ja täsmällisyys, intohimoisuus ja tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys ja kestävyys, sekä työnjako, erikoistuminen ja yhteenliittyminen. Normatiivinen side ja velvollisuudentunto tarkoittavat perheenjäsenten uskoa siihen, että heidän tulee pitää kiinni yrityksestä ja huolehtia siitä, sillä heiltä odotetaan sitä. Tunneperusteinen side ja vastuuntunto tarkoittavat perheenjäsenten psykologista omistajuutta yritystä kohtaan ja yrityksen kokemista osaksi perhettä ja perheen identiteettiä sekä tämän psykologisen tilan aikaansaamaa sisäsyntyistä huolenpitoa yrityksestä. Kaukonäköisyys tarkoittaa omistajaperheen kykyä ennakoida ja hahmottaa yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Täsmällisyys viittaa puolestaan monipuolisesta näkemyksestä muodostuvaan tarkkuuteen skenaarioiden laatimisessa. Intohimoisuus tarkoittaa tahtoa, rohkeutta ja yrittäjyyden paloa tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteellisuus merkitsee tunnistettua pyrkimystä saavuttaa nämä täsmällisesti ja riittävän rohkeasti asetetut (sopivaa riskinottokykyä ilmentävät) tavoitteet. Pitkäjänteisyys merkitsee kärsivällisyyttä ja kestävyys jatkuvuutta tiellä kohti tavoitteiden saavuttamista. Työnjako ja erikoistuminen tarkoittavat puolestaan sitä, että omistajaperheen jäsenet osallistuvat yksilöinä vaihtelevasti, mutta yhteisönä systemaattisesti ja ratkaisevasti, omistamisen ja hallinnon prosesseihin (mm. yhteisen tahtotilan, reunaehtojen, tavoitteiden ja strategioiden määrittelyyn tai nimitysten ja palkitsemis- ym. käytänteiden valmisteluun) siten, että kullekin perheenjäsenelle määrittyy tämän osaamisten ja intressien pohjalta kulloinkin sopivin rooli ja tehtävä. Yhteenliittyminen tarkoittaa puolestaan sitä, että eri hallintoelinten ja toimikuntien keskinäiset roolit (kuten myös perheen ja sen ulkopuolisten tahojen keskinäiset roolit, elinten ja toimikuntien puheenjohtajien ja jäsenten keskinäiset roolit, jne.) ja vuorovaikutussuhteet ovat selkeät sekä toimivat ja yhteistyö saumatonta.

 

Mitä päämäärätietoisesta omistajuudesta seuraa? Seurauksia voidaan tarkastella niin taloudellisesta kuin tiedollisesta, sosiaalisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Toisaalta seurauksia voidaan tarkastella niin yrityksen kuin omistajaperheen ja muiden sidosryhmien kannalta. Seuraavassa listaan niistä muutamia. 

 

Yrityksen kannalta (taloudellishallinnollisena yksikkönä) päämäärätietoinen omistajuus luo kestävää sekä riskeiltään hallittua ja kannattavaa taloudellista kasvua sekä markkina-arvon nousua, mikä palkitsee omistajaperhettä ja vähemmistöosakkaita taloudellisesti. Päämäärätietoinen omistajuus tuo (hallintokoodistonkin tukemana) ryhtiä ja järjestelmällisyyttä yrityksen hallintoon ja johtamiseen kaikilla sen eri tasoilla, mikä keventää vähemmistöosakkaiden taakkaa (laivalla on kapteeni). Strategiseen johtamiseen se tuo visionäärisyyttä, tarpeellisia reunaehtoja ja myös mahdollisuuksien hyödyntämisen edellyttämää joustavuutta. Omistajaperhettä päämäärätietoinen omistajuus palkitsee tiedollisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti, kun perhe saavuttaa sen puitteissa ainutlaatuista osaamista, näkee kädenjälkensä, kokee vaikuttavuutta ja tuntee merkityksellisyyttä yhteiskunnassa. Sidosryhmäsuhteissa (asiakkaat, henkilöstö, toimittajat, kumppanit, jne.) päämäärätietoinen omistajuus herättää luottamusta, kunnioitusta sekä turvallisuuden tunnetta ja luo perustaa pitkäjänteisille, ainutlaatuisia resursseja ja kyvykkyyksiä synnyttäville suhteille, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Päämäärätietoinen omistajuus luo toimialoille ja yhteiskuntaan laajemmin johtajuutta, jonka ympärille sosiaalista ja taloudellista toimintaa voidaan rakentaa kestävältä pohjalta. Päämäärätietoinen omistajuus luo vakautta ja turvaa, jonka merkitys korostuu vaikeina ja epävakaina aikoina. Vihamielisessä ympäristössä päämäärätietoinen omistajuus voi tosin johtaa myös ikäviin seurauksiin. Päämäärätietoinen omistajuus voi herättää kateutta ja laukaista pyrkimyksiä murentaa sitä poliittisen vaikuttamisen keinoin. Tästä esimerkkinä toimivat muun muassa verokannusteet ja asenteelliset kannusteet perheomistuksen jatkuvuuden katkaisemiseksi tai ylipäätään yhteisöllisen omistajuuden karsimiseksi.

 

Kuinka päämäärätietoinen omistajuus syntyy? Päämäärätietoinen omistajuus syntyy yli ajan yhteisöllisenä ilmiönä. Alkusysäyksen se saa, kun yrittäjä (tai yrittäjäpariskunta) perustaa menestystä saavuttavan yrityksen. Menestystä tuottanut idea, toimintatapa ja sen perustava olevat arvot muodostavat päämäärätietoisen omistajuuden ytimen, jonka keskeiset osat jossain määrin säilyvät abstraktilla tasolla, mutta varsinaisen toiminnan tasolla uusiutuvat ja löytävät uusia ilmenemismuotoja sekä kohteita. Esimerkkinä on vaikkapa yrityksen kasvun myötä tapahtuva yrittäjyyden eriytiminen johtajuuteen ja omistajuuteen ja näiden jäsentyminen edelleen johtamisen ja omistamisen eri osa-alueisiin. Päämäärätietoisella omistajuudella on toisin sanoen aina historiallinen ulottuvuus ja taustatarina, joka herättää tavalla tai toisella kunnioitusta. Siitä voidaan olla omistajaperheessä ylpeitä, siihen voidaan samastua, se voidaan kokea velvoittavana ja sen voidaan myös nähdä sisältävän tärkeää tietoa (niin eksplisiittistä kuin hiljaista) koskien tietyn bisneksen menestystekijöitä. Tämä tausta, tuo tunne ja tuo tietoisuus saavat omistajaperheen toimimaan päämäärätietoisuutta ylläpitävällä, edistävällä ja uudistavalla tavalla. Älyllinen ja henkinen perintö etenee vuorovaikutteisessa prosessissa yli sukupolvien ja sen puitteissa omistajaperhe oppii jakamaan tehtäviä, erikoistumaan, ottamaan erilaisia rooleja ja huolehtimaan päämäärätietoisen omistajuuden edellyttämästä omistajuuden prosessien ”miehittämisestä” – sekä hyödyntämään tukenaan kulloistenkin tarpeiden mukaan omistajaperheen ulkopuolista osaamista. Kaikkiaan niin yksilöiden yksilölliset kuin perheyhteisön yhteiset panokset prosessiin ovat tietoa, taitoa, älyä, henkisiä uhrauksia sekä ruumiillista työtä ja finanssipääomaa tilanteista riippuen. Näiden yksilöllisten ja yhteisten investointien myötä syntyvät ja uusiutuvat kaikki ne päämäärätietoisen omistajuuden dimensiot, jotka selittävät edellä käsiteltyjä päämäärätietoisen omistajuuden seurauksia. 

 

Päämäärätietoista omistajuutta voi esiintyä ja esiintyy myös muualla kuin perheyhtiöissä – tärkeänä yhteiskunnallista kehitystä edistävänä voimana. Tiimimme jatkaa tällä omistajuuteen liittyvällä tutkimuslinjalla pyrkien ymmärtämään omistajuutta eri muodoissaan ja eri ulottuvuuksissaan tuottaen siitä tietoa niin tieteellisille kentille kuin yhteiskuntaan ja yrityksiin.